perjantai 28. kesäkuuta 2013

Miksi hammaslääkärit rakentavat siltoja?

Yleisradion sivuilla oli alkukeväällä juttu Pirkko-Liisa Perttulasta, ja nyt vihdoin pääsen kirjoittamaan hänen tuotannostaan, sillä sekin on paikoin aika ysäriä!

Eli kuka ihmeen Pirkko-Liisa Perttula? Ylekin uutisoi juttunsa kuvaamalla Perttulaa Suomen tuntemattomimmaksi miljoonakirjailijaksi. Hän on se nainen lukuisten vitsikirjojen ja muiden huumorikirjojen takana. Rakastunut ranskanperuna? Sisäsiisti sipuli? Turbomummo tukisukissa? Kai niistä nyt joku kuulostaa tutulta. Ja ehkä näyttääkin :)


Perttulan ensimmäinen ilmestynyt teos oli kuvassakin oleva Haisunäätä mikroaaltouunissa, joka ilmestyi vuonna 1991 Otavan kustantamana. Seuraavana vuonna tuli Rakastunut ranskanperuna. Hänen 1990-luvun vitsikirjojaan olivat myös seuraavat: 
  • Merisairas turisti, Otava 1993
  • Itsepäinen lumihiutale, Otava 1994
  • Lapamato rullaluistimilla, Otava 1995
  • Turbomummo tukisukissa, Otava 1996
  • Hullu lehmä hiihtohississä, Otava 1997
  • Sisäsiisti sipuli, Otava 1998
  • Meganaurut: 2000 koululaisvitsiä, 1998
  • Kuuluisa kumiperuna, Otava 1999

  • Näiden koululaisvitsikirjojen lisäksi Perttulan kynästä on sauhunnut muutakin, kuten Kelvottoman koululaisen käsikirjoja, kauhujuttukirjoja, Pojat - Käsikirja kiinnostuneille (ja myös vastaavat Tytöt). Miljoonan myydyn kirjan raja rikkoutui jo vuosia sitten, mutta hän on silti melko tuntematon. Ylen jutussa hän on kertonut kokoavansa vitsejä myös muilla kielillä, sillä yksin suomeksi niitä tuskin riittäisi kymmeniin ja taas kymmeniin kirjoihin.

    Jutun voit käydä lukemassa tästä. Wikipediasta löytyy tietysti hänen koko julkaisutuotantonsa.

    Näin 25-vuotiaana voin todeta suurimman osan näistä vitseistä olevan ihan kamalia, mutta koettakaapas nyt kuitenkin nauraa vaikkapa näille :P

    Poliisi: - Kuinka ajoitte tämän jalankulkijan päälle?
    - En minä ajanut hänen päälleen. Minä vain pysähdyin päästämään hänet tien yli ja silloin hän pyörtyi.

    (Rakastunut ranskanperuna)

    Fiat ja Skoda ovat päättäneet perustaa yhteisen tehtaan. Ensimmäisen mallin nimi on Fiasko.

    - Miksi arabit kulkevat kamelilla ja venäläiset Ladalla?
    - Arabit saivat valita ensin.

    Miksi kalenteri on surullinen?
    - Sen päivät ovat luetut.

    (Haisunäätä mikroaaltouunissa)

    Ja niin, jäitkö miettimään, miksi hammaslääkärit rakentavat siltoja? No tietysti siksi, etteivät hammaspeikot osaa uida.

    ...Ei mitään järkeä.

    tiistai 25. kesäkuuta 2013

    1990-luvun lastenvaatemuotia

    Kuvat: Suuri Käsityö 4/1990.
    Aikamoisia kuoseja etenkin housuissa.


    "Collegen ja röyhelöiden aika 
    Päiväkotivaatteiden ykköseksi 1980-luvulla noussut collegepuku on monen lapsen suosikkivaate ja tyylistä tarkan vanhemman kauhistus. College pääsi niin vaatetehtaiden kuin kotiompelijoidenkin suosioon ja syrjäytti vaikeammin ommeltavan joustofroteen. Collegen kanssa yhdistettiin joustinneulosta eli resoria. 
    Usein collegepuseroon lisättiin väripalkkeja toisen värisestä collegesta, mutta yhä suositummiksi nousivat painokuvalliset vaatteet. Disney-hahmojen, autojen, muumien ja eläinten kuvat ilmestyivät paitoihin. 
    Lasten vaatetukseen vaikutti myös aikuisten sporttimuoti. Kapeita vaatteita alettiin pitää epämukavina, ja tilalle tulivat puvut, joihin olisi mahtunut kaksikin vauvaa rinnakkain. Väri-ilottelu jatkui. Ruskea oli 1970-luvun valtaväri, 1980- ja 1990-luvuilla valloittivat selkeät perusvärit. Neonvärit eivät lastenvaatemuodissa olleet kovin näkyvillä, vaaleat pastellivärit taas ihastuttivat vielä 1990-luvulla. 
    Yksilöllisyyttä haettiin kotiompelun avulla. "Monet äidit ja isät haluaisivat mielellään pukea lapselleen muunkinvärisiä vaatteita kuin niitä, jotka ovat kulloinkin muodissa. Esimerkiksi 1980-luvulla ei mistään voinut ostaa ruskeata vauvanmyssyä", pahoittelevat Hanna Katri Hetemäki ja Suvi Hiljama Tyylikäs taapero -kirjassaan (1990). 
    Herkemmän tyylin ystäville sopi Laura Ashley -tyylinen kukkaishenki. Roosan- ja persikansävyiset kukkaröyhelöt puettiin kuitenkin lähinnä juhliin. Vauvan juhlava asu saattoi olla myös harlekiinihenkinen. Röyhelöt olivat tyttöjen muodin ykkösjuttu siinä määrin, että vyötäröröyhelöitä ilmestyi 1990-luvun mittaan jopa talvihaalareihin."

    Lainaus kirjasta Retrovauvat. Suomalaista lasten historiaa. Ville Hänninen, Juri Nummelin, Elina Teerijoki. Ajatus Kirjat 2008.

    Muun muassa niitä röyhelöitä, romanttista menoa, ja sitten vähän arkisempaa
    tuolla vasemmassa yläkulmassa. Kuvat Suuresta Käsityöstä vuodelta 1992.

    Näin tyttönä on sanottava, että ne röyhelöt olivat erittäin tuttuja! Parhaimmillaan lakerikenkään pujahti jalka sukassa, jossa oli pitsinen reunus. Puhumattakaan niistä mekoista... Äiti ompeli monet vaatteet, ja mitä olen kavereiden kanssa jutellut, niin erittäin monet äidit tosiaan surauttelivat näpsäkästi ompelukoneillaan kaikenlaisia luomuksia. Suuri Käsityö vyöryttääkin lukijansa silmiin aikamoisen kavalkadin niin tytöille kuin pojillekin suunnattuja vaatteita. Mitä olen 2010-luvun SK:sta lukenut, niin 1990-luvulla tämä tuntuu olevan paljon tätä päivää yleisempää. Ja viitattiinhan itse-tekemiseen myös tuossa Retrovauvat-kirjan lainauksessa.

    Aika kasaria menoa vuonna 1990 collegeissa.
    Suuressa Käsityössä tietysti.

    Kuten on varmaan käynyt selväksi, niin ensisijaisesti 1990-luvun (lasten ja nuortenkin) vaatteita tuntuivat leimaavan mukavuus ja käytännöllisyys: ei pillifarkkuja tai tiukkuja paitoja tai lyhyitä takkeja. Collegepukujen ja verkkareiden (niiden kaksi- ja kolmiraitaisten nappiverkkareiden) ohella ainakin minun ylläni vilahteli myös trikoita, jotka jossain vaiheessa olivat tietysti trumpettilahkeisia. Sinänsä ihan malliton t-paita saattoi olla äärimmäisen muodikas etenkin, jos sen rinnustaa koristi vaikkapa joku suosittu bändi tai miksei vaikka Titanicin Leo ja Kate.


    Suuri Käsityö, vuosi 1990 tai 1993. Saattanen tarkistaa vuoden joskus,
    oi luoja miten epäselviä omat muistiinpanot ovat.

    torstai 20. kesäkuuta 2013

    Juhannusta Rantarockin hengessä

    "Kän jyy festivaal?"

    Jostain julistepinosta löytyi tämäkin:



    Minulla on ilmeisesti ollut jonkunlainen Rantarock 1998 -liite tai lehtinen, tämän julisteen toiselta puolelta löytyi mm. tällainen mainos:


    Omasta iästä ja toisaalta festarinyrpeydestäkin johtuen en koskaan kokenut Rantarockin huumaa, mutta tottakai niitä esityksiä tuli Jyrkin kautta katsottua. Aika ysäriä meininkiä! Kirjoita YouTubeen "Rantarock 1998" ja löydät vaikka mitä! Kuten tämän, juontamassa Mikaela Metso ja Joonas Hytönen.



    tiistai 18. kesäkuuta 2013

    1990-luvun muoti-ilmiöitä

    Tähän nyt vähän muotia! Ei suurellisia kostyymeja, vaan pari asustetta, jotka piristävät toki näin 2010-luvullakin pukua kuin pukua.

    1. "Verkkotakki"


    Tämä Mandin asu on kyllä niin ysäri että! Verkkotakki yhdistettynä napapaitaan ja korokepohjakenkiin on nolostuttavan nostalginen. Ja vielä hapsut verkkotakin reunaan... Ja joo, itse mainoshan mainostaa Suosikki-lippistä. Tyylikäs? Njaa.

    Itse yhdistän tähän asuun muuten vahvasti myös Spice Girlsin Mel B:n, ja sopihan se varmasti monille muillekin nais(laulaja)hahmoille.

    2. Henkselit

    Suuri Käsityö 1/1995.

    Henkseleitä on aiemmin tässä blogissa näkynyt ainakin Sweet Valley High'n yhteydessä. Näiden kuvien värimaailma on toki muutenkin erittäin 90-lukulainen, minkä lisäksi kuva on hieman utuinen.


    Suuri Käsityö 1/1995.

    3. Pikkureppu

    Suuri Käsityö 9/1995.

    Täytyy nyt sanoa, että ostin itselleni hetki sitten pikkurepun... Mutta puolustaudun sillä, että kyseessä on Fjällräven Kånken -minireppu. Eihän se oo ihan yhtä paha?

    Näitä ysärempiä pikkureppuja tuli kyllä omistettua 1990-luvulla ja käytettyä niinikään. Nykyään lienevät eläkeikää lähestyvien naisihmisten suosiossa - eivät tosin ne muoviset ja hopeiset reput, vaan astetta tyylikkäämmät, mustat nahkaiset reput.


    tiistai 11. kesäkuuta 2013

    Radiomafia

    Yleisradion nuorisokanava Radiomafia, siinä aika ysäri juttu! Kanava aloitti toimintansa vuonna 1990 ja muuttui YleX:ksi vuonna 2003. 1990-luvun alussa kanava oli aikamoinen uutuus, sillä silkkaa nuorisomusiikkia soittavia valtakunnallisia kanavia ei juuri ollut, ja kanavasta haluttiin uudenlainen (nopea, joustava ja rohkea, kuten linjaa määriteltiin) jotta se voisi todella houkutella nuoria kuulijoita. Siinä se kyllä onnistuikin! Pentti Kemppaisen mukaan kanavan nimi aiheutti aluksi närää, mutta toisaalta se oli juuri sitä, mitä uudelta nuorisokanavalta haluttiinkin.


    Kuva YLEn Elävästä arkistosta.


    Radiomafian se uudempi logo.


    Itse kuuntelin Radiomafiaa 1990-luvun loppuvuosina kovasti, mutta on vaikea määritellä, mikä nyt varsinaisesti ajoittuu jonnekin vuoteen 1998 ja mikä vaikka vuoteen 2002. Samoja ohjelmia ja radiotoimittajiahan noihin aikoihin siellä joka tapauksessa oli. Omia suosikkiohjelmiani olivat sunnuntaisin tullut Lista sekä arkiaamujen aamuohjelma, toisaalta myös Räkkäri-marketti-ohjelma Tarja Kulhon jutuilla (myös hänen Mitä hittiä? -ohjelmansa, mutta se nyt ei ainakaan tainnut tulla vielä 90-luvun puolella, ja toisaalta jatkui myös aina YleX:n aikoihin saakka), Leila ja Annukka sekä iltapäivisin tullut Ooppera. 

    Ylen Elävästä arkistosta löytyy ihanasti paljon pätkiä Radiomafian ajoilta, kas tässä. Yksi omista suosikeistani, Tarja Kulho, kertoo ihania kummallisia juttujaan itsestään, Räkkäri-marketista, Pyry-pojastaan, Reijo Perniöstä ja kylmäkkö-Nadjasta useammassa pätkässä, ne tässä. Palataan astialle!

    Wikipedian Radiomafia-artikkeliin on koottu listoihin niin Mafian radioääniä kuin ohjelmiakin. Netissä on muuten yhä myös Radiomafian nettisivut vuodelta 2002! Mene sinne tästä. Tuo linkki vie paitsi sivuille, niin myös katsomaan Radiomafian soittolistaa joulukuulta 2002. Onko Eminemin Lose yourselfista, The Soundsin Living in Americasta ja Happoradion Sinästä todella jo noin paljon aikaa? Sivuilta löytyy tietysti vaikka mitä, mitä siellä oli muutenkin tuohon aikaan, muun muassa juontajien esittelyt sekä tietysti tietoa silloisista ohjelmista.

    Ja hei, vielä yksi helmi noilta vanhoilta nettisivuilta: UpTeekki-ohjelman keräämä lista 1990-luvun klassikkolevyistä! Sehän näyttää siis tältä:

    ALANIS MORISSETTE: Jagged Little Pill
    ALICE IN CHAINS: Dirt
    ALL SAINTS: All Saints
    APULANTA: Kolme
    ASH: 1977
    BEASTIE BOYS: Ill Communication
    BECK: Odelay!
    BJÖRK: Debut
    THE BLOODHOUND GANG: One Fierce Beer Coaster
    BLUR: Parklife
    BUSH: Sixteen Stone
    THE CARDIGANS: First Band on the Moon
    THE CHEMICAL BROTHERS: Dig Your Own Hole
    CMX: Aura
    COLLECTIVE SOUL: Collective Soul
    THE CRANBERRIES: No Need To Argue
    CRASH TEST DUMMIES: God Shuffled His Feet
    CYPRESS HILL: III(Temples of Boom)
    DON HUONOT: Hyvää Yötä ja Huomenta
    DR DRE: The Chronic
    DUBSTAR: Disgraceful
    DURAN DURAN: Duran Duran
    EGOTRIPPI: Superego
    EMINEM: The Slim Shady lp
    EXTREME: Pornograffitti
    FAITHLESS: Reverence
    FAITH NO MORE: King for a Day, Fool for a Lifetime
    FATBOY SLIM: You've Come a Long Way, Baby
    FOO FIGHTERS: Foo Fighters
    FUGEES: The Score
    THE FUN LOVIN' CRIMINALS: Come Find Yourself
    GARBAGE: Garbage
    GREEN DAY: Dookie
    GUNS'N'ROSES: Use Your Illusion I
    GUNS'N'ROSES: Use Your Illusion II
    HIM: Greatest Lovesongs vol. 666
    JEFF BUCKLEY: Grace
    JESUS JONES: Doubt
    JONNA TERVOMAA: Jonna Tervomaa
    KLF: The White Room
    LENNY KRAVITZ: Are You Gonna Go My Way?
    KENT: Isola
    KULA SHAKER: K
    KUMMELI: Artisti Maksaa
    LIVING COLOUR: Time's up
    AIMEE MANN: Whatever
    MPEOPLE: Elegant Slumming
    MANIC STREET PREACHERS: Generation Terrorists
    METALLICA: Metallica
    MOBY: Play
    MORRISSEY: Vauxhall & I
    MUSE: Showbiz
    NELJÄ RUUSUA: Pop-uskonto
    NEW RADICALS: Maybe you've been brainwashed too
    NICK CAVE & THE BAD SEEDS: Murder ballads
    NIRVANA: Nevermind
    NO DOUBT: Tragic Kingdom
    OASIS: Definitely Maybe
    THE OFFSPRING: Smash
    PEARL JAM: Vs.
    PORTISHEAD: Dummy
    PRODIGY: Fat Of The Land
    PRODIGY: Music For The Jilted Generation
    PUBLIC ENEMY: Fear of a Black Planet
    PULP: Different Class
    RADIOHEAD: The Bends
    RASMUS: Peep
    RAGE AGAINST THE MACHINE: Rage Against the Machine
    RED HOT CHILI PEPPERS: Blood Sugar Sex Magik
    R.E.M.: Out of time
    THE SHAMEN: Boss Drum
    SKUNK ANANSIE: Stoosh
    THE SMASHING PUMPKINS: Mellon Collie and the Infinite Sadness
    SOUL ASYLUM: Grave Dancers Union
    SOUNDGARDEN: Superunknown
    SPACE: Spiders
    SPICE GIRLS: Spice
    THE STONE ROSES: Second Coming
    STONE TEMPLE PILOTS: Core
    SUEDE: Coming Up
    SUGAR: Copper Blue
    TERRORVISION: How to Make Friends and Influence People
    TEXAS: White On Blonde
    TRIO EREKTUS: Kultalevy 1
    TYPE O NEGATIVE: October Rust
    2PAC: All eyez on me
    U2: Achtung baby
    UGLY KID JOE: America's Least Wanted
    THE VERVE: Urban Hymns
    WALTARI: Big Bang
    YUP: Outo Elämä

    Millaisia muistoja teillä on Radio Mafiasta?

    PS. Tässä vielä Radiomafian ohjelmakartta vuodelta 1995.

    keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

    Äänikirjamaisema

    Tästä aiheesta minun on jo hetkinen pitänyt kirjoittaa, mutta vasta jokin aika sitten sain aikaiseksi hankkia pari aiheeseen liittyvää valokuvaa. Nyt siis aiheena äänikirjat kaikessa monimuotoisuudessaan!

    Tältä se näytti kohdallani noin vuonna 1990:



    Jotkut nykylapsetkin kaiketi kuuntelevat näitä lasten äänikirjoja, joissa tarinaa kuunnellaan äänitteeltä ja sitä voi samalla seurata kirjasta. PLIM PLOM käännä sivu. Aiheeseen liittyvä upea nettilöytöni on KenNetti-sivusto, johon sivun ylläpitäjä on kerännyt älyttömät määrät tietoa näistä musiikkisaduista. Mene sinne PLOP PLOP tästä

    Walt Disneyn tarinoita tarjoavat musiikkisadut tulivat suosituiksi 1980-luvun alusta alkaen. Musiikkisatu oli nimenomaan Kirjaliton omalle tuotteelleen antama nimi, mutta kyseessä olivat siis perinteiset c-kasetti+kirja-yhdistelmät, äänikirjoja mielestäni. Ne perustuivat 1970-luvulla Yhdysvalloissa julkaistuihin Disneyn Read-along-paketteihin ja Suomessa ne tuotti itse Matti Ranin. Tuolla Kennetin sivuilla on ihan valtavasti tietoa tästä tuotantoprosessista sekä eroista Suomessa ja muualla tehdyistä Read-along-kirjoista - sekä tietysti satujen ääninäyttelijöistä.

    1990-luvulla Kirjalito teki musiikkisaduista uusia versioita, ja niinpä esimerkiksi Prinsessa Ruususesta on olemassa kaksi erilaista musiikkisatua. Kirjalito on lisäksi julkaissut Musiikkisatu-termin alla paketteja, jotka eivät ole Disneyn satuja. Ilman Musiikkisatu-termiä on lisäksi julkaistu monia satuja, kuten Muumeja. Kenneth Sundberg kirjoittaa sivuillaan nykytilanteesta näin: "2000-luvulla Egmont Kustannus Oy on yrittänyt keksiä uusia tapoja julkaista Disneyn Musiikkisatuja. CD-levyille ne ovat päätyneet sekä kirjojen kanssa että ilman - ja kuten esimerkiksi Matti RanininLumikin tapauksessa, laulut pois editoituina (2007). Tuntuu kuitenkin siltä, että yli kahdenkymmenen vuoden takaiset Raninin & kumppaneiden lämminhenkiset kuunnelmat eivät sivunkääntöäänineen ja muine nostalgisine piirteineen välttämättä löydä paikkaansa nykyisestä toimintaa pursuavasta virtuaalimaailmastamme." Koko historiikin löydät tuolta KenNetin sivuilta. Siellä on muuten myös listattuna nuo musiikkisadut mm. julkaisuvuosineen sekä ääninäyttelijätietoineen. Mikä aarreaitta! 

    Omista musiikkisaduistani on jäljellä kutakuinkin tämän verran:


    Näiden kaikenmoista kuvasatujen lisäksi viittaan kuitenkin äänikirjoilla myös niihin oikeisiin äänikirjoihin. Niihin, joissa ei tosiaan seurata tarinaa kirjasta, ei kuulu plim plom eikä kuoro laula yhtikäs mitään. Jossain vaiheessa ala-asteuraani aloin kuunnella kirjoja vanhoilta kunnon c-kaseteilta, joita kotikaupunkini kirjasto tarjoilikin laajasti. Jotkut lukijat tulivat suosikeikseni, ja ainakin Kaisa Ikolan Hullu luokka -kirjoja sekä Tuula Kallioniemen Tossavaiset -kirjoja kuuntelin lukuisia kertoja ja tietysti luin ne paperiversioina siihen päälle. Yksi ystäväni on kaiholla muistellut erityisesti Jukka Parkkisen Suvi Kinoksen seitsemän enoa -äänikirjaa.

    Tässä pieni osa nykyään lähinnä varastosta löytyvistä äänikirja-aarteista. Cd-levyiltähän näitä nykyään kuunnellaan, ja taitaa sekin pian olla vanhanaikaista.

    Löytyykö tuttuja?

    Millaisia ääniaarteita täältä löytyykään!


    Yksi suurimmista omista suosikeistani - Hullu luokka hoitaa hommat. Lukijana mahtava Juhani Rajalin.



    Mikä lie siinä on, että nykyään en jaksa keskittyä äänikirjoihin viittä minuuttia kauempaa. Vai yritänköhän vähän liian vaikeita teoksia, venäläisiä klassikoita ja sellaisia. Ehkä Hullua luokkaa jaksaisinkin kuunnella :D

    Loppuun tietysti musiikkisatu! Youtube-valikoima on pieni, joten tässä teille Mulan vuodelta 1998. "Muista kääntää sivua aina kun kuulet tämän äänen". Tilulilulei! Valitettavasti kirjaa ei tässä ole teille tarjota.