keskiviikko 21. elokuuta 2013

Rock niin kauniisti soi... Apis, Tehis, Donkkarit

"Epäkaupallinen listaykkönen, lasiin sylkevä rock-hirmu... Apulanta on aikansa lapsi, joka imee ravintonsa ristiriidoista."
.
Suosikki 6/1998

1990-luvun musiikkikenttään liitetään useimmiten etupäässä eurodance sekä tyttö- ja poikabändien popmusiikki kaikkine vivahteineen. Toisaalta kaikki muistavat vuosikymmenen alkupuolen grungen, loppupuolen kukkaan puhkeavan suomiräpin sekä kaikenlaisen popiskelmän Anna Hanskista Tauskin kautta Kaija Koohon. 1990-luvulla esiin marssi kuitenkin myös erinomaisia suomalaisia bändejä, jotka etupäässä edustivat rockia, jokainen tietysti omalla punkahtavalla, rock n' rollimaisella tai jollain muulla mausteella. Mitä olisikaan 1990-luvun suomalainen musiikkikenttä ilman Apulantaa, Don Huonoja ja Tehosekoitinta?


Suosikin Idolipörssin tuloksia vuodelta 1998.

Apulanta on edelleen vakituisimpia festaribändejä, mutta sen varsin punkit juuret ovat kaukana 1990-luvulla. Tuskin olen ainoa, jonka (varhais)teiniaikoina kotibileissä ikkunoita tärisytti Anna mulle piiskaa. Kun vuonna 2000 hankin ensimmäinen rock-cd-levyni, se oli Apulannan Plastik. Valitettavasti se on aikojen saatossa kadonnut jonnekin, mikä on harmi, ja olin sitäpaitsi liimannut sen kulmaan vaaleanpunaisen sydäntarran. Ala-asteen alkuaikoina Apulanta oli silti vain bändi, jota luultavasti kuuntelivat hiukan pelottavat 6. luokan pojat. Ne, jotka pukeutuivat Prodigy-paitoihin, mikseivät myös Apulanta-paitoihin. Kun Apulanta julkaisi ensimmäisen ep:nsä vuonna 1993 (Mikä ihmeen Apulanta?), lauleskelin iloisena päiväkerhossa Jumala loi -virttä, mutta ei bändi silloin vielä aivan kaikkien huulilla ollut. Vuosikymmenen loppupuolisko oli yhtyeelle kuitenkin varsin mainio. Vuonna 1995 ensimmäisellä levyllä julkaistu Ilona? oli teinivuosieni ilo myöhemmin seuraavalla vuosikymmenellä, ja seuraavan, vuonna 1996 julkaistun Ehjä-levyn kansi lienee monille tuttu, puhumattakaan levyltä löytyvästä Mitä kuuluu -hitistä. Muita 90-luvun Apulanta-musiikkipläjäyksiä olivat albumit Kolme (1997, hittejä tältä olivat ainakin Mitä vaan, Mato ja Anna mulle piiskaa) ja Aivan kuin kaikki muutkin (1998, hitteinä Teit meistä kauniin ja myös 010 on ainakin musiikkivideona tälle Jyrki-sukupolvelle todella tuttu). Lisäksi Apulanta julkaisi kokoelman Singlet 1993-1997, mikä meni listaykköseksi saakka. Teit meistä kauniin oli vuoden 1998 suurimpia hittejä. Se oli singlelistan ykkösenä jopa 35 viikkoa, kauemmin kuin mikään muu single. Se on niin merkittävä tapaus, että on tottakai mainittu Nuoruusdiskossa ennenkin. Wikipedian mukaan kappale viitoitti Apulannan uuden soundin löytymistä, ja jos sitä vertaa vaikkapa edellisen vuoden Anna mulle piiskaan sekä vuoden 2000 Käännä se pois -hittiin, ei voi olla juurikaan eri mieltä. Juuri tämä vuosituhannen taitteen molempien puolien Apulanta on minulle hyvin rakasta ^_^

Apulanta Suosikin yhden sivun fanikuvassa vuonna 1997.


Tässä Apulanta esittää vuonna 2000 
"erittäin vanhaa" kappalettaan Jyrki Music Awardissa.


Apulanta oli kovasti tunnettu jo vuonna 1996, vähän yllättävästi jopa, mutta sitä kuitenkin osoittavat Suosikin äänestyksen vuoden 1996 suosikeista äänestystulokset:

Vuoden tulokas:
1. Rasmus, 2. XL 5, 3. Apulanta

Supertähti (ää mikä ihmeen kategoria tää ees on?)
1. Rasmus, 2. XL 5, 3. Aikakone, 4. Apulanta

Mieslaulaja-kategoriasta löytyy sijalta 9 mystinen "Toni", sen on varmaan pakko olla eräskin Toni Wirtanen aus Heinola.

Yhtye
1. Rasmus, 2. XL 5, 3. Apulanta, (18. Don Huonot)

Biisi
9. Apulanta: Silti onnellinen

Albumi
1. Rasmus: Peep, 2. Apulanta: Ehjä

Rock-video
1. Juustopäät: Voit sä lopettaa, 2. Apulanta: Silti onnellinen, ... 6. Apulanta: Hei mitä kuuluu

(Nämä tulokset löytyvät Suosikin numerosta 1/1997)

Kahden aukeaman Don Huonot -juttu Suosikista.


Vaikka Don Huonot ja Tehosekoitin ovat lopettaneet musiikillisen toimintansa jo aikoja sitten, olivat ne silti jo 1990-luvulla isoja bändejä, siellä ne huitelivat Apulannan kanssa (kuten teki moni muukin toki, vaikka ilman kansainvälisiä etuliitteitä musisoinut Rasmus). Jokavuotiseen tapaan Suosikin lukijat äänestivät suosikkejaan myös loppuvuonna 1997, ja tulokset julkaistiin seuraavan vuoden ekassa numerossa (Suosikki 1/1998). Tältä se näytti:

Kotimainen Grand Prix '97
Mieslaulaja: 1. Jari Sillanpää, 2. Lauri (Rasmus), 3. Toni (Apulanta), 4. Kalle Ahola (Don Huonot) ... 13. Otto (Tehosekoitin)
Yhtye: 1. Rasmus, 2. Apulanta, 3. Don Huonot ... 11. Tehosekoitin
Albumi: 1. Rasmus: Playboys, 2. Apulanta: Kolme, 3. Don Huonot: Hyvää yötä ja huomenta


Tässä Don Huonot Rantarockissa. Koska 90-luku.



Biisi: 1. Rasmus: Playboys, 2. Don Huonot: Riidankylväjä, ... 4. Apulanta: Mato, 5. Don Huonot: Hyvää yötä ja huomenta ... 7. Apulanta: Anna mulle piiskaa ... 9. Apulanta: Piiskaa (Jaa mitä tuolta väleistä puuttuu? No Nylon Beatia ja XL-5:ta)
Musavideo: 1. Rasmus: Playboys, 2. Apulanta: Liikaa, 3. Don Huonot: Riidankylväjä, ... 8. Apulanta: Mitä vaan, 9. Apulanta: Anna mulle piiskaa, 10. Tehosekoitin: Syntynyt köyhänä

Myös seuraava vuosi meni yhtyeiltä vähintäänkin kivasti, sitä voi todentaa seuraavissa vuoden 1998 Grand Prix -tuloksilla (Suosikki 1/1999). Tosin on sanottava ja ihmeteltävä, miten ihmeessä tässä voi olla valtava määrä samoja biisejä ja levyjä ja videoita kuin edellisenä vuonna? O_o
Mieslaulaja: 1. Kalle Ahola, 2. Waldo, 3. Toni Wirtanen
Yhtye: 1. Don Huonot, 2. Apulanta
Albumi: 1. Don Huonot: Hyvää yötä ja huomenta, 2. Apulanta: Singlet 93-97
Kappale: 1. Apulanta: Teit meistä kauniin, 2. Waldo's People: U drive me crazy, 3. Don Huonot: Hyvää yötä ja huomenta, 4. Don Huonot: Riidankylväjä ... 7. Tehosekoitin: Pillitä Elli pillitä
Musiikkivideo: 1. Waldo's people: U drive me crazy, 2. Apulanta: Mitä vaan, 3. Don Huonot: Riidankylväjä, ... 6. Don Huonot: Hyvää yötä ja huomenta, 7. Tehosekoitin: Pillitä Elli pillitä, ... 10. Apulanta: Piiskaa

No, ehkäpä tämä osoittaa, miten suuri juttu Hyvää yötä ja huomenta aikanaan oli? Pelkästään sen varaan, että "ehkä Suomessa ei julkaistu kuin kolme levyä ja biisiä vuonna 1998", en menisi laskemaan :P

Kehitys on kehittynyt: kysymyksiä Tehikselle saattoi lähettää myös meilillä!
Mutta onneksi perinteiset postikortitkin ovat vielä käytössä.


Nimenomaan näiden kolmen yhtyeen liittäminen toisiinsa on helppoa. Ne ovat tietysti tyylillisesti sukulaisia, samanaikakauden suuria nimiä, mutta sen lisäksi niin Apulanta kuin Tehosekoitinkin levyttivät Tehiksen Arskan perustamalle Levy-yhtiölle, ja olivat nuo kaksi samoilta huudeilta kotoisin, Lahdesta ja Heinolasta. Tehosekoitin ja Apulanta julkaisivat yhteis-ep:n T.S. <3 A.L. , jolla ne esittivät toistensa kappaleita, vuonna 1994. Don Huonot taasen teki Apulannan kanssa yhteisen Torremolinos 2000-ep:n vuonna 1999. Siltä radiossa soi ainakin Pääkallokiitäjä-biisi, joka oli minullakin yhdellä rakkallaan c-kasetilla radiosta nauhoitettuna.

Jo vuonna 1989 perustettu Don Huonot saavutti suurimman maineensa vasta vuonna 1997 julkaisemallaan Hyvää yötä ja huomenta -levyllä, joka sitten oli suosittu senkin edestä, minkä nyt kaiketi noista Suosikinkin äänestyksistä saattaa havaita. Levy oli seitsemän viikkoa putkeen listaykkösenä. Yhtye oli 1990-luvun lopulla erittäin suosittu, ja taival jatkuin sen jälkeen vuoteen 2003 saakka. Sitä ennen Donkkarit ehtivät tehdä seitsemän albumia ja rikastuttaa suomalaista musiikkimaailmaa ja esimerkiksi allekirjoittaneen nuoruusvuosia sellaisilla hiteillä kuin Riidankylväjä, Seireeni, Hyvää yötä ja huomenta, Kannibaali, Lentohiekkaa, Tuulee, Tule sellaisena kuin olet, Sydänpuu, Pyhimys...

Tehosekoitin Sisiliassa. Kuva Suosikista, 6/1999.


Lahtelainen Tehosekoitin perustettiin vuonna 1991. 1990-luvun alkuvuosina se sai mainetta punk-piireissä, ja päätyi lopulta massojen tietoisuuteen vuonna 1997 julkaisemallaan Köyhät syntiset -levyllä, C'mon Baby yeah oli listaykkönen. Tämän jälkeen seurasivat Tehiksen suurimman suosion ajat, kaikki tietävät yhtyeeltä varmaan ainakin sellaiset hitit kuin Asfaltti polttaa, Pillitä Elli pillitä, Valonkantaja, Pakko päästä pois, Kaikki nuoret tyypit, Hetken tie on kevyt, Kaukaisimmalle rannalle, Maailma on sun...



Lopuksi pari pätkää Suosikista vuodelta 1998. Rantarock 1998 -juttuun oli tehty myös sivun kokoinen osanen Apulannasta, josta ääneen pääsi Sipe. 

"Kesän festareilla Apulanta tulee soittamaan materiaalia kaikilta levyiltään.
- Lisäksi me soitetaan ihan uusia biisejä, joita kukaan ei ole vielä kuullut.
   Uusi Apulanta-levy on jo työn alla. Sitä kaavaillaan kauppoihin ensi lokakuussa.
- Aikaisemmin meillä on aina ollut hirveä kiire. Mutta tällä kertaa biisit äänitetään jaksoissa ja ajan kanssa. Ai millainen siitä tulee? Meinasin sanoa seestynyt, mutta en sano kun se kuulostaa niin typerältä. Ei me soiteta mitään opiskelijafunkia. Ainakin sävellyksiin ja sovituksiin saa tällä tavalla uudenlaista näkemystä.
   Keväällä ilmestynyt Apulanta-kokoelma Singlet 1993-1997 yllätti kaikki kiilaamalla suoraan listojen kärkeen. Sitä kuunnellessa tulee vääjäämättä mieleen, kuinka Apulannan musiikki on jalostunut matkan varrella. Alkuaikojen Ramones-rallit ovat kasvaneet ja löytäneet uuden suunnan.
- Varmaan me ollaan kehitytty monessakin mielessä. Mutta mä en sanoisi että Apulanta on muuttunut. Mä uskon siihen, että aina kun bändi muuttuu, se muuttuu huonompaan suuntaan. Vai kuka muka oikeasti kuuntelee jotain 80-luvun Rolling Stonesia. Ainoa bändi, joka muuttui hyvään suuntaan, oli The Beatles."

(Otsikko: Anarkia - Asenne - Apulanta, Suosikki 6/1998)

Tätä juttua ei voi omasta mielestäni päättää juuri muuhun kuin Pääkallokiitäjään. Kuulen jo korvissani c-kasetin rahinan ja kuinka sormi hivelee radion stop-nappulaa valmiina katkaisemaan nauhoituksen heti, kun typerä radiojuontaja menee puhumaan tämän päälle. Kiitos sille jollekulle, joka on ladannut tämän youtubeen noin kuukausi sitten. Jes!


2 kommenttia:

  1. Ei voi muuta sanoa kuin <3 <3 <3, sydän kaikille kolmelle (joskin Apiksen hohto on vähän karissut, olisivat voineet lopettaa vähintään 10 vuotta sitten). Ja viidelle elämäni miehelle eli Tehikselle vielä yksi <3 lisää

    VastaaPoista
  2. Huh, sanotaanko nyt niin et menin ekalle luokalle vuonna 1998, ja kuulin joskus niitä main ekan kerran Apulannasta (ja Tehosekoittimesta). Iskä on musiikki-intoilija joten sitä kautta luonnollisesti.
    Olin tosin vielä siinä iässä et ei se ollu oikeeta kuuntelemista. Ajauduin vaan siihen tilaan jossa iskä kuunteli musiikkia tai telkkarista tuli Apulantaa :D Jyrkiä kyl tykkäsin kattoo paljon, muistan tykänneeni erityisesti musiikkivideoista, ei musiikilla niin väliä! Iskällä on edelleen Apulannan Musta hevonen -vhs ja se oli kyllä yks omia suosikkeja tuollon. Mitään en ymmärtäny mut kyllä muuten tuli katottua sitä paljon.
    Muistan kans ku halusin kattoo Salattuja elämiä mut äiti ei antanu kattoo niitä (katoin sit aina serkun luona, olipa harvinaista herkkua, myöhemmin jätin koko sarjan huomioitta), ja sit kerran hämmennyin ku tunnistin Apulannan Odotus-videosta Salkkareitten Kallen näyttelijän! Ja sehän on siinä videossa.
    Penskana soitin myös pianoa ittekseni.

    Vasta joskus 10-vuotiaana (eli vuosi 2001 about) kiinnostuin musiikista ihan kuuntelemiseen asti, mut alotin sen jostain iiiihan muusta genrestä, mm. Shakira ja suomalainen Kontra :D Ja siitä etenin sit kohti rockia ja nykyään kuuntelen punk rockia jne.

    Apulanta jäi sinne 90-luvun lopulle omalta kohalta, mut joskus ehkä viitisen vuotta sitten tartuin taas iskän hyllyssä oleviin levyihin ja päätin verestää muistoja. Tuttujahan ne monet biisit oli ja tykkään edelleen. Tosin itellä ei oo niitä levyjä mitä on tullu Tuukan lähön jälkeen, musiikki paikoin polki vähän paikallaan (enkä sulattanu koskaan Tuukan lähtöä :D) mut oon kyl miettiny et pitäs tsekata noikii sen jälkeiset levyt. Ku vaan laiska jaksas tehäkii jotain sen eteen!

    Ainiin, yhtä juttua jäin pohtimaan noissa Suosikin listoissa, mitenhän tää on mahollista:
    "7. Apulanta: Anna mulle piiskaa ... 9. Apulanta: Piiskaa"
    Kyse taitas nimittäin olla yhestä ja samasta biisistä :D Ilmeisesti ei oo Suosikin toimittajat ollu ihan tarkkana, on vaa napsinu nimet jotka on saanu eniten ääniä :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, muru! :)

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.