keskiviikko 27. elokuuta 2014

"Sydänten kuningatar" - Prinsessa Diana (1961-1997)

“Haluaisin olla kuningatar ihmisten sydämissä. 
Halusin hinnalla millä hyvänsä saada avioliittomme toimimaan. 
Rakastin miestäni tavattomasti ja halusin jakaa kaiken. 
Mutta meidän neljän seinämme sisäpuolella oli paljon ahdistusta. 
Tunsin itseni arvottomaksi ja epäonnistuneeksi joka tavalla... 
ja minulla oli mies joka rakasti toista. Olen pahoillani, ettei avioliitto kestänyt. 
Toivon, että on olemassa tulevaisuus: 
tulevaisuus aviomiehelleni, tulevaisuus minulle ja tulevaisuus monarkialle.”

~Prinsessa Diana Englannin televisiossa 20.11.1995 ~

Diana Spencer avioitui 19-vuotiaana Englannin kruununprinssi Charlesin kanssa 19. heinäkuuta vuonna 1981. Häillä lasketaan olleen maailmanaajuisesti noin 750 miljoonaa katsojaa. Hänen tittelikseen tuli Walesin prinsessa. 1980-luvulla syntyivät kruununprinssit William ja Harry, ja Dianasta tuli yksi maailman seuratuimmista julkkiksista. Diana oli myös Englannin kuningashuoneen suosituimpia jäseniä.

Prinsessa Dianan hääpuku 1981. Kuva: Wikipedia.


1990-luvulla Dianan ja Charlesin suhde alkoi viiletä nopeasti ja lehdet olivat mitä kiinnostuneimpia Dianan tekemisistä. He muuttivat erilleen 1992 ja  avioero astui lopulta voimaan vuonna 1996. Suuri yleisö tuntui pitävän Dianasta suuresti, vaikka toisaalta Englannissa monet myös paheksuivat parin avioeroa. Diana oli aktiivisesti mukana hyväntekeväisyystoiminnassa, muun muassa maamiinojen vastaisessa kampanjassa. Toisaalta myös hänen tyyliään seurattiin herkeämättä.

Prinsessa Diana keskustelee Hillary Clintonin kanssa kesäkuussa 1997. Kuva: Wikipedia.

Prinsessa Dianan vaiheita seurattiin toki Suomessa saakka. Hänen edesottamuksensa olivat vakiokamaa erityisesti iltapäivälehtien juoru-, hovi- ja julkkispalstoilla. Seuraavassa on Seura-lehden pieni juttu keväältä 1993. Siinä kerrottiin Dianan matkanneen yksin Nepaliin. Samaan aikaan Charles lomaili Sveitsissä, jossa Charles jutun mukaan ihmetteli paikalla olleiden valokuvaajien vähyyttä. Hänelle kuulemma vastattiin, että kaikki muut olivat "hänen vaimonsa mukana". Samaan aikaan kotona Englannissa riehui skandaali Dianan salaisista puheluista James Gilbeyn kanssa. Lady Din kerrotaan myös käyttäneen matkallaan kihlasormustaan - mitä hän sillä tarkoitti, ovatko hän ja Charles palaamassa yhteen?



Mutta eivät Dianan ja Charlesin välit kuitenkaan olleet lämpiämässä.

Vuonna 1995 Englannissa esitettiin Panorama-ohjelman Diana-haastattelu. Sitä katsottiin tarkkaan ja se herätti valtavasti huomiota, sillä siinä Diana puhui ensimmäisiä kertoja avoimesti erityisesti suhteestaan Charlesiin. Tätä ennen julkisuudessa oli tietysti spekuloitu ja kirjoitettu kaikesta, mutta nyt Diana kommentoi huhuja ensimmäistä kertaa jopa tunnin pituisessa haastattelussa.

Ei liene yllätys, että kaikki tahot (hovi) eivät innosta hurranneet haastattelun johdosta. Ihmeteltiin myös, miksi ihmeessä Diana edes suostui näin henkilökohtaiseen haastatteluun. Luulenpa Dianan keränneen tällä kuitenkin myös valtavasti sympatiaa.



Elokuun viimeisenä sunnuntaina vuonna 1997 istuin kotimme olohuoneessa katsomassa jotain nuorille tarkoitettua televisio-ohjelmaa. Oli aamupäivä, lämmin vielä. Kesken ohjelman ruudun ylälaidassa alkoi pyöriä teksti. Se ilmoitti ohjelman jälkeen tulevasta ylimääräisestä uutislähetyksestä. Tekstissä kerrottiin myös lyhyesti uutisen aihe: Prinsessa Diana on kuollut. Luin tekstiä ja menin kertomaan siitä isälleni, joka oli asiasta hyvin yllättynyt. Itse en tiennyt, kuka prinsessa Diana on.

Sen päivän aikana muuttui sekin. Nekin, jotka eivät vielä tienneet kuka Diana on, tiesivät sen takuuvarmasti iltaan mennessä.

Leikkasin lehdistä talteen muutaman jutun Dianan kuolemasta. Lähinnä SSS:sta ja Turun Sanomista, niitä näemme meille tuli tuolloin kotiin. Uutinen oli kotipaikkakuntani sanomalehdessä etusivun juttu, ja sitä selvitettiin sisäsivuilla vielä yhden kokonaisen sivun verran.






“Prinsessa Diana kuoli varhain sunnuntaina auto-onnettomuudessa Pariisin keskustassa. Onnettomuudessa kuoli myös prinsessan miesystävä, miljonääri Dodi Al Fayed sekä auton kuljettaja.

Onnettomuus tapahtui Seine-joen vieritse kulkevassa moottoritietunnelissa, jossa kuljettaja menetti ajoneuvon hallinnan ja törmäsi arviolta 160 kilometrin tuntivaihdilla tunnelin betonirakenteeseen yrittäessään paeta seuruetta jahdanneita lehtivalokuvaajia.”


*

“Diana kiidätettiin heti Salpetrieren sairaalaan teho-osastolle, mutta lääkärit eivät kyenneet enää pelastamaan hänen henkeään. Prinsessan kuolemasta ilmoitti Ranskan sisäministeri Jean-Pierre Chevenement. Teho-osaston johtavan lääkärin Bruno Rioun mukaan prinsessa kuoli sydämen pysähdykseen ja verenvuotoon keuhkojen alueella.”

*

“Dianan pojille, 15-vuotiaalle Williamille ja 12-vuotiaalle Harrylle, uutisen heidän äitinsä kuolemasta kertoi prinssi Charles, joka lomaili poikiensa kanssa Balmoralin linnassa Skotlannissa.

Poikien oli ollut määrä tavata äitinsä sunnuntaina Kensingtonin palatsissa, joka oli Dianan Lontoon-koti.

Prinssi Charles lensi sunnuntaina Pariisiin noutamaan entisen puolisonsa ruumiin. Charlesin seurana olivat 36-vuotiaana menehtyneen Dianan kaksi sisarta.

Maailman tunnetuimpiin naisiin kuulunut Diana keskittyi viime vuosina vähäosaisten auttamiseen vieraillen mm. Aids- ja syöpäpotilaiden luona eri maissa. Dianan sydäntä lähellä olivat erityisesti ponnistukset henkilömiinojen käytön lopettamiseksi.

Pari vuotta sitten Diana kertoi tv-haastattelussa, ettei hän enää halajanut Britannian kuningattareksi, vaan halusi humanitaarisella työllään saavuttaa aseman “sydänten kuningattarena”. Vaikka Diana ei ollut viime vuonna voimaan astuneen avioeronsa jälkeen virallisesti kuningashuoneen jäsen, häntä kohdeltiin sellaisena, koska hän oli tulevan kuninkaan äiti.”

Lainaukset: Salon seudun sanomat, 1.9.1997 


Lehdissä tehtiin selkoa Dianan elämänvaiheista, muisteltiin ja surtiin häntä sekä spekuloitiin tietysti kuolemalla. Oliko syynä vain ylinopeus vai voiko paparazzeja pitää syyllisinä Dianan kuolemaan? Oliko Diana raskaana? Oliko autonkuljettaja humalassa?

Monesta prinsessa kuolema tuntui epäreilulta myös siksi, että onnettomassa avioliitossa pitkään ollut Diana tuntui viimein löytäneen onnellisen parisuhteen ja aloittaneen "uuden elämän". Kensingtonin palatsin edusta täyttyi tuhansista, miksei jopa miljoonista kukista ja kynttilöistä, jotka huokuivat surua, joka tuntui ihmisissä paljon henkilökohtaisemmalta kuin valtionpäämiesten poismenot yleensä. Lehdissä arvioitiin, etteivät muut voi ymmärtää, miten surullisia englantilaiset todella ovat.

Turun Sanomien Extra-liitteestä löytyi Dianaa käsittelevä 5-sivuinen juttu.
Myös lehden kansi oli omistettu hänelle.
6.9.1997.


Ihmisillä on tapana surra paitsi läheistensä, myös tunnettujen julkisuuden henkilöiden kuolemaa. Näyttelijä Robin Williamsin kuoltua muutama viikko sitten Ylellä oli juttu siitä, miten julkkisten kuolemat meitä oikein koskettavat. Jutussa haastateltiin psykologi ja Psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkasta.



Tavallisesti suhde julkkikseen on etäinen ja realistinen, jolloin tieto esimerkiksi Williamsin pitkäaikaisesta masennuksesta ja päihdeongelmista voi auttaa hyväksymään hänen kuolemansa ja järkytys hälvenee.

Useimmat eivät tunne julkkiksen kohdalla kovin henkilökohtaista surua.

– Prinsessa Dianan kuolema oli ehkä poikkeus, koska media rakensi hänen ympärilleen jatkuvan identifikaation auran, Tikkanen sanoo.



Jos Dianan ja Charlesin häät olivat suuri mediatapahtuma, kalpenee se kuitenkin Dianan hautajaisten rinnalla. Hänen hautajaisensa 6. syyskuuta 1997 televisioitiin ja nitä katsoi ihmisiä kuin jalkapallon MM-kisojen loppuottelua. Englannissa hautajaisia seurasi televisiosta yli 32 miljoonaa ja maailmanlaajuisesti jopa kaksi miljardia ihmistä. Monia kosketti erityisesti prinssi Harryn äidilleen osoittama kortti, joka oli arkun päällä, ja jossa luki päällä Mummy. Hautaus tapahtui yksityisesti myöhemmin samana päivänä.

Dianan hautajaissaattue. Kuva: Wikipedia.
Äiti Teresa kuoli muuten vain muutama päivä Dianan poismenon jälkeen, 5.9.1997. Nämä kaksi naista olivat tavanneet toisensa aiemmin samana vuonna.



Tässä muutaman minuutin videossa pari pätkää hautajaislähetyksestä.



Elton John lauloi hautajaisissa Candle in the wind -kappaleensa, se nousi myyntilistojen kärkeen ympäri maailmaa, myös Suomessa. Elton John oli kirjoittanut kappaleen alunperin vuonna 1973 Marilyn Monroen muistolle. Tämä Dianalle osoitettu kappale oli tuosta vanhasta hitistä uudelleenkirjoitettu versio. Wikipedian mukaan tämä vuoden 1997 Candle in the wind on maailman kaikkien aikojen toiseksi myydyin single.

Goodbye England's rose
May you ever grow in our hearts
You were the grace that placed itself
Where lives were torn apart
You called out to our country
And you whispered to those in pain
Now you belong to heaven
And the stars spell out your name

And it seems to me you lived your life
Like a candle in the wind
Never fading with the sunset
When the rain set in
And your footsteps will always fall here
Along England's greenest hills
Your candle's burned out long before
Your legend ever will

~ Elton John: Candle in the wind (1997) ~



perjantai 22. elokuuta 2014

Avaimenperiä: Trolli, tuttikoru ja Hugo

Tuttikorut olivat jännittävä 1990-luvun ilmiö, joka taisi hiipua lopulta melko nopeasti. Kiistämätön tosiasia kuitenkin lienee, että tuttikorut - juuri nämä tietynlaiset tutit - olivat varsinkin tyttöjen ysäriä parhaimmillaan niin Suomessa kuin maailmallakin.


Yllä on tuttiavaimenperä, mutta ysärillä nämä kovaa muovia olevat tutit taisivat ensisijaisesti olla kaulakoruja. Niitä oli erikokoisia, ja parhaimmillaan niitä roikkui kaulassa paljon, ehkä jopa kymmeniä. Itselläni oli kaksi tuttikorua: Tällainen isompi turkoosinsininen ja kaksi pienempää, valkoinen ja punainen. Olettaisin käyttäneeni niitä joskus päiväkodin ja eka/tokaluokan tuntumilla, eli 1990-luvun puolivälissä. Hauskaahan näissä on se, että nämä tutit ilmeisesti olivat alunperin abortinvastaisen liikkeen symboleita. Siitä ne muuntuivat pikkutyttöjen koruiksi, sillä, no, ovathan ne ihan söpöjä.

Joku voisi sanoa, että yksi 1990-luvun kauheimmista trendeistä. No, ne oli niitä aikoja.


Trollit ovat tietysti kaikille tuttuja ysärileluilla. Tämä yksilö on paitsi avaimenperä niin mitä ilmeisimmin myös sopiva lyijykynän koristeeksi. Mietin, onko avaimenperään kuuluva ketju kiinnitetty tähän jälkikäteen, sillä kynän kärjessä heiluva nukke+avaimenperä olisi aika epäkäytännöllinen. Tosin toisaalta kaikenlaiset painavat killuttimet lyijykynässä ovat joka tapauksessa epäkäytännöllisiä.

Trolleista olen aiemmin kirjoittanut erityisesti viime syksynä, juttu on tässä.


Tämä Hugo-avaimenperä löytyi täysin iskemättömän näköisenä joskus kirppikseltä, ja sittemmin se päätyi viime vuoden puolella arvontapalkinnon osaksi ja yhdelle lukijalleni. Hugo-peikko seikkaili melko yksinkertaisissa peleissä, niin televisiossa kuin kotikoneillakin. Pelit saivat rinnalleen monenlaisia oheistuotteita, joista olen nostanut esiin ruokatavaroita aiemmassa kirjoituksessani, se on tässä.

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Aladdin-postikorttikirja

1990-luvun alku oli, kuten on sanottu, Disneyn animaatioelokuvien kulta-aikaa. Sellaiset elokuvat kuin Pieni merenneito, Kaunotar ja hirviö, Leijonakuningas, Aladdin ja Pocahontas olivat hyvin katsottuja. Disney osasi (ja osaa) tietysti myös tuotteistaa ja myydä juttujaan. Niinpä kaikkiin näihinkin elokuviin liittyi paljon kaikenlaista oheistuotetta, joka kaupoista sai rahaa vastaan. Oli mukeja, kiiltokuvia, paperitarvikkeita, tarroja, paitoja, pussilakanoita ja niin edelleen. Se, mitä ei ehkä Anttilasta saanut, saattoi joka tapauksessa löytyä virallisista Disney-kaupoista maailmalta.



Yksi näistä monen monituisista tuotteita olivat postikorttikirjat. Minulla oli (ja on) Aladdin-postikorttikirja, ja otaksun, että sellaisia saattoi olla myös muista elokuvista. Tämä on vuodelta 1993. Kirjasta löytyi yhteen nidottuna kolmekymmentä postikorttia, joissa oli kuvia elokuvasta. Muutaman olen aikojen saatossa raaskinut käyttää, useimpia en.


Tässä kirjan kortteja. Jokaisen kortin kääntöpuolella on lyhyt kuvaus siitä, miten kuvat esittävät. Postimerkin kohdalla on Hengen kuva ja hieno taikalamppu koristaa kääntöpuolta niinikään.



Millaista Disney-roinaa (tai siis anteeksi: arvotavaraa) teillä oli? Tai haaveilitko jostain, mitä et koskaan saanut?

lauantai 16. elokuuta 2014

Spice Girls -valokuvia ja keräilyvimmaa


Spice Girls oli 1990-luvun loppuvuosien kirkkaimpia tähtiä. Spice Girlsien suosio perustui osaltaan nerokkaaseen tuotteistukseen ja tyttöjen luotuihin erilaisiin imagoihin. Tyttöbändiin liittyivät olennaisesti myös kaikenlaiset fanitavarat, joita oli kaupan ihan tavallisissa marketeissa ja tavarataloissa meidän kaikkien saatavilla. Yksi Spaissareihin olennaisesti liittynyt fanitavara olivat keräilyvalokuvat.

Näitä virallisia keräilykuvia oli yhteensä 220 kappaletta ja niitä myytiin paperikuorissa, joissa oli aina 5 valokuvaa. Kuvien hintaa en muista, mutta se ei varmasti ollut älyttömän paljon, sillä näitä keräilivät omina ala-asteaikoinani oikeastaan kaikki ja niitä oli paljon. Luultavasti kuvia vaihdettiinkin jonkin verran. Kuvia oli 2 erilaisissa kuorissa - valkoisissa kirjekuorissa (kuten tuo kuva alinna), sekä hopeisissa kuorissa. Tuskin muistaisin niitä hopeisia kuoria muutenkin, mutta leikkasin sellaisen päältä tyttöjen ryhmäkuvan koristamaan sitä itse koristelemaani valokuvakansiota. Niissä hopeisissa myytiin 100:a erilaista kuvaa ja valkoisissa kuorissa 120:ä erilaista kuvaa. Itselleni on vähän epäselvää, myytiinkö näitä molempia "sarjoja" samaan aikaan vai ensin toista ja sitten toista.



Omat SG-kuvani keräsin ihan tavalliseen valokuvakansioon, jonka kanteen oli liimannut Spaissari-kuvia ja -tarroja. Tällaisen sinikantisen virallisen keräilykansion olen hankkinut vasta näin aikuisena. Kaikki 220 kuvaa minulla ei lapsuudessani ollut, mutta yli sata kuvaa kuitenkin. Ensimmäiselle 120 kuvalle oli virallinen keräilykansio, joka oli valkoinen, eikä kannessa ollut bändin kuvaa. Itse en muista kyllä koskaan nähneeni sellaista valkoista kansiota livenä, mutta nykyään niitä on toisinaan tarjolla nettihuutokaupoissa ja -kirpputoreilla. (Haluaisin sellaisen toki itselleni, jos hinta vain olisi sopiva!) Tässä sinikantisessa kansiossa, joka on tuossa yllä olevassa kuvassa, on tilaa 100 kuvalle ja sen sisäkansissa on pikkukuvat valokuvista numero 121-220.

Spice Girls -valokuvat ovat mielestäni oivallinen esimerkki 1990-luvun fanituksesta. Nykyään valokuvat eivät varmasti olisi kovinkaan kiinnostavia keräiltäviä, sillä googlettamalla löytää noin 0,2 sekunnissa esimerkiksi miljoonia Spaissari-valokuvia - tai 1D-valokuvia tai kuvia oikeastaan kenestä vain julkkiksesta. En usko, että kovinkaan moni olisi siksi enää valmis maksamaan suuria tai pieniä summia saadakseen näitä kuvia paperisina keräilykansioon.

Se valkoinen valokuvien kuori.


Sarjaan kuului paljon studiossa otettuja kuvia, sekä niiden lisäksi mm. keikkakuvia, muita "virallisia" kuvia sekä paljon backstage- ja muita epävirallisempia kuvia, joista osa oli mielestäni jopa todella rumia. Se kuitenkin oli valittu linja, ja tavallaan ihan hauskaa.

Keräsittekö te Spaissari-valokuvia, saiko joku koko sarjan täyteen? Ovatko ne yhä tallessa?

tiistai 12. elokuuta 2014

Vuonna 1995



Tervetuloa vuoteen 1995! Vuoteen, joka oli Euroopan Unionin ja jääkiekon maailmanmestaruuden. Kun maailma avautui kohisten, Aikakone soi ja Jyrki pakotti katsomaan televisiota ainakin puolitoista tuntia päivässä.





Vuoden 1995 ensimmäisenä päivänä Pohjoismaat Suomi ja Ruotsi sekä Itävalta liittyivät Euroopan Unioniin. Liittymisestä oli käyty tiukkaa keskustelua ja neuvoa-antava kansanäänestys edellisenä vuonna. EU:hun liittyminen oli ehkä kaikkein merkittävin askel suomalaisessa politiikassa, jolla yritettiin suuntautua nimenomaan Länsi-Eurooppaan päin. Kylmän sodan aikana tämä ei vielä ollut mahdollista.



Kevättalvella Suomessa nähtiin monta merkittävää lakkoa, kun ensin palomiehet ja sitten sairaanhoitajat lakkoilivat parempien työehtojen puolesta viikkojen ajan. Kansallis-osake-pankki KOP ja Yhdyspankki SYP yhdistyivät, niistä syntyi Merita. Muistona enää olivat ajat, kun Suomessa oli sellaisia pankkeja kuin Koppi, Syppi, Poppi ja moni muu.

Keväällä Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit. Niiden suurimmaksi puolueeksi nousi SDP, jonka vaalitulos, 63 paikkaa, oli sille paras tulos toisen maailmansodan jälkeen. Riitta Uosukainen valittiin eduskunnan puhemieheksi. Pääministeriksi tuli Paavo Lipponen. Tästä Lipposen ensimmäisestä hallituksesta löytyivät muun muassa sellaiset ministerit kuin Sauli Niinistö, Tarja Halonen ja Pekka Haavisto. Hallitus istui täyden vaalikauden, eli kevääseen 1999 saakka.



Suomen Maaseudun Puolue SMP haettiin selvitystilaan, ja tilalle nousi Perussuomalaiset-niminen puolue. Sen puoluesihteeriksi tuli Timo Soini. Nigeriassa yhdeksän ympäristöaktivistia, mukaan lukien Ken Saro-Wiwa teloitettiin, Ultra Bra teki sittemmin hänestä laulun. Länsimaat eivät tätä hyväksyneet. Iso-Britannia erotti Nigerian määräajaksi Kansainyhteisöstä ja EU peruutti maalle antamansa talousavun. Eduskunta päätti Suomen osallistumisesta Bosnian rauhanturvaoperaatioon. Elisabeth Rehn nimitettiin YK:n ihmisoikeustarkkailijaksi Jugoslavian alueelle. Balkanin hajoamissodat siis jatkuivat.

Naisille tuli mahdolliseksi suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Ensimmäiset naisalokkaat aloittivat armeijan lokakuussa 1995. Italialaisten Pendolino-junien koekäytöt aloitettiin Suomessa rantaradalla. Vuoden 1995 joulu oli Suomessa koko 1900-luvun kylmin. Etelä-Suomessakin pakkasta oli 25-30 astetta.


Uudessakaarlepyyssä vapautettiin 250 sinikettua häkeistään turkistarhassa. Teon tehneet nuoret naiset jäivät kiinni, ja heistä alettiin käyttää nimitystä kettutytöt.

Ruotsissa juhlittiin kruununprinsessa Viktorian 18-vuotispäivää.

Microsoft julkaisi Windows95-käyttöjärjestelmän.

Windows95 julkaistiin.

Oli TPS:n vuoro voittaa jääkiekon Suomen mestaruus. Finaaleissa kaatuivat Jokerit otteluin 3-2. Aluksi molemmat joukkueet voittivat kotipelinsä, ja TPS ylsi lopulta mestaruuteen voitettuaan ratkaisevan 5. pelin Helsingissä. Runkosarjan pistepörssin voitti Saku Koivu. Tunnelmia ja Urheiluruutua asian tiimoilta voi nostalgisoida Elävässä arkistossa.

Valentin Kononen Göteborgin kultamitali kaulassaan.


Yleisurheilun MM-kisat urheiltiin Göteborgissa Ruotsissa. Jonathan Edwards teki kolmiloikassa yhä voimassa olevan maailmanennätyksen, 18,29 metriä. Suomen ennätys on muuten tasan 17 metriä. Muita kisojen ja tuon ajan huippuyleisurheilijoita olivat esimerkiksi 200m ja 400m kisat voittanut Michael Johnson ja 10 000m voittanut Haile Gebreselassie. Serhi Bubka voitti miesten seipään. Naisten maratonissakin jaettiin mitalit, vaikka rata osoittautui 400 metriä liian lyhyeksi.

Valentin Kononen voitti kestävyyden  kuninkuuslajin, 50 kilometrin kävelyn. Mikaela Inberg sai keihäänkeitossa pronssia ja Mika Halvari työnsi kuulaa hopeamitalin arvoisesti. Sittemmin suomalaistunut Eduard Hämäläinen toi Valko-Venäjälle hopeaa kymmenottelussa.


7. toukokuuta Globenissa räjähti: Suomen jääkiekkomaajoukkue voitti Ruotsin finaalissa maalein 4-1. Kisat olivat hieman poikkeukselliset, sillä niihin ei osallistunut yhtäkään NHL-pelaajaa. Niinpä Suomenkin joukkueesta miltei kaikki pelaajat olivat Suomen seuroista, vain muutama pelasi kaudella Ruotsissa, kaksi Sveitsissä. Ykkösketjuamme kutsuttiin Hupu Tupu Lupu -ketjuksi, siinä pelasivat Saku Koivu, Ville Peltonen ja Jere Lehtinen.

Sitä tuskin voi liikaa hehkuttaa, sillä nimenomaan jääkiekon maailmanmestaruus jaksetaan aina nostaa yhdeksi 1990-luvun merkittävimmistä tapahtumista Suomessa ja sen symboloineen myös laman väistymistä. Noin muuten kevät oli kolea, ja Etelä-Suomessa satoi lunta vielä 14. toukokuuta.



Suurin sankarimme oli tietysti loppuottelussa hattutempun tehnyt Ville Peltonen. Joukkueen itseoikeutettuna kapteenina oli Timo Jutila. Kansa puhkesi kyyneliin toukokuun jähmeässä harmaudessa ja änkesi itsensä kaduille soittamaan autojen torvia ja halaamaan tuntemattomia. Kansallissankarit otettiin vastaan torijuhlilla. Jossain haastattelussa joku tuon vuoden maailmanmestareista muisteli, että oikeastaan mestaruutta olisi voinut ja pitänyt juhlia pitempäänkin, melko pian kun joukkueen jäsenet lähtivät kuka minnekin, koteihinsa kesän viettoon. Tuolloin kun ajateltiin, että tästä se mestaruussuoni on auennut ja vastaavaa tullaan kokemaan uudelleen hetkenä minä hyvänsä. Harva varmaan uskoi, että seuraavan kerran Suomi tulisi saavuttamaan jääkiekon maailmanmestaruuden vasta 16 vuotta ja yhtä kokonaista (pelaaja)sukupolvea myöhemmin.

Jääkiekkolähetyksissä kuultiin paljon Tom Jonesin hittiä If I only knew. Jokin siinä minusta kuulostaa edelleen aivan jääkiekolta, vaikka en 1995 vielä seurannutkaan mm-kisoja. Maailmanmestaruuden huumassa suomalaiset omivat ruotsalaisten maalilaulun Den glider in omakseen, ja jos suomalainen ei juurikaan ruotsin kieltä osaa, niin kyllähän miltei jokainen osaa kuitenkin tuon yhden lauseen ruotsiksi, edelleen!



Mietiskelen tässä edelleen, että millaisen listan tekisin vuoden katsotuimmista elokuvista. Yleensä olen näissä vuosipostauksissa käyttänyt Elokuvauutisten listausta. Se ottaa huomioon siis elokuvat, jotka ovat saaneet ensi-iltansa vuonna 1995, mutta laskee mukaan kaikki, myös siis vaikkapa vuoden 1996 puolella elokuvaa katsomassa käyneet. Tavallaanhan olisi realistisempaa käyttää listaa, joka kokoaisi yhteen ne elokuvat, joita käytiin katsomassa vuoden 1995 aikana. No, jatkan valitulla linjalla. Tästä syystä netistä löytyy erilaisia listoja, jotka eroavat hieman toisistaan.

Vuoden 1995 suosituimpia elokuvia: Apollo 13, Kivenpyörittäjän kylä, Pocahontas, 007 ja kultainen silmä, Pikku naisia, Kummeli Stories, Hiljaiset sillat sekä Clueless.


Vuoden 1995 katsotuimmat elokuvat siten, että tässä on huomioitu vuonna 1995 ensi-iltansa Suomessa saaneet. Edellisen vuoden ensi-iltaelokuvia käytiin toki katsomassa myös ysiviis.

1. 007 ja kultainen silmä
2. Kivenpyörittäjän kylä
3. Pocahontas
4. Hiljaiset sillat
5. Apollo 13
6. Die Hard - koston enkeli
7. Batman Forever
8. Kummeli Stories
9. Waterworld
10. Casper
11. Pikku naisia
12. Verkossa
13. Yhdeksän kuukautta
14. Pekko ja massahurmaaja
15. Clueless

Markku Pölösen ohjaama Kivenpyörittäjän kylä voitti parhaan elokuvan Jussi-palkinnon.



Syyskuun ensimmäisenä päivänä MTV3:lla alkoi päivittäin pyörivä nuorten musiikkiohjelma Jyrki. Ohjelma oli aivan mainio erityisesti aikana, kun kaikkia haastatteluja, livevetoja ja musiikkivideoita ei vielä voinut katsoa netistä. Jyrkiä kuvattiin Helsingin Lasipalatsissa, puolentoista tunnin pituiset lähetykset olivat miltei kokonaan suoria ja ihmiset saattoivat mennä Lasipalatsiin paikan päälle katsomaan ohjelman tekoa sekä ohjelmassa esiintyviä bändejä. Esiintyminen Jyrkissä takasi bändille kuin bändille suuren yleisön ja ainakin pienen siivun menestystä. Sittemmin arki-iltapäivien Jyrki sai rinnalleen myös mm. listaohjelma Jyrki Countdownin sekä kokoelmalevyjä, tanssimusiikkiin keskittynen ohjelman Jyrki Electric Circuksen ja niin edelleen.

Ensimmäinen Jyrkissä nähty musiikkivideo oli Veikko Lavin Löysin rantein. Ohjelmaa tehtiin vuoden 2001 loppuun saakka. Tässä pätkiä Jyrkin ensimmäisestä lähetyksestä:



Televisioalan Telvis-palkintoja jaettiin 1990-luvulla vain parhaille esiintyjille sekä radioäänille. Vuonna 1995 paras miespuolinen tv-esiintyjä oli Joel Hallikainen ja paras naispuolinen tv-esiintyjä Anu Hälvä. Eri televisio-ohjelmien kategoriat tulivat mukaan vasta 2000-luvun alkupuolella. Sanottakoon kuitenkin, että 95 Iltalypsy sai erikoiskunniakirjan.

Blondi tuli taloon jatkui televisiossa toista vuotta. Sarja pysytteli edelleen ajan hermolla. Hurmalan perheen Missu tapaili hetken aikaa kuvitteellista maailmanmestaruuden Leijonissa voittanutta jääkiekkoilijaa ja Margit yltyi laulamaan "Suomi on uusi maailmanmestari, hei maailmanmestari!" ja EU-jäsenyyskin mainittiin useita kertoja.


Blondi tuli taloon näkyi televisossa koko vuoden 1995 kesätaukoa lukuunottamatta.

Norja voitti Dublinissa järjestetyt Euroviisut kappaleellaan Nocturne. Edellisvuoden heikon menestyksen vuosi Suomi ei osallistunut.




Teoksessaan Sisältää hitin Timo Pennanen kirjoittaa, että “jokseenkin kaikki mahdolliset ja mahdottomat maailmantähdet julkaisivat tänä vuonna levyn”. Näihin kuuluivat esimerkiksi Bon Jovi, Beatles, Queen (siinä määrin, mitä näistä kahdesta oli jäljellä) ja Michael Jackson. Suomalainen eurodance saapui ryminällä soitto- ja myyntilistoille etupäässä Aikakoneen ja Movetronin muodossa. Radiot pitivät erityisesti niiden listoille sopivasta Aki Sirkesalosta.

Vuoden 1995 suurimpia hittejä:

Samuli Edelmann & Sani: Tuhat yötä
Scatman John: Scatman
Madonna: You'll see
Diana King: Shy guy
Aikakone: Odota
Coolio fest LV: Gangsta's paradise
Take That: Back for good
Aki Sirkesalo: Naispaholainen
Movetron: Romeo ja Julia
Pandora: Don't you know
Suurlähettiläät: Kuka pysäyttäisi kellot




Vuodelta 1995 ovat myös sellaiset suuret hitit kuten Oasiksen Wonderwall, Sound of R.E.L.S.:n Rising my family, Hectorin Yö tanssittaa, Shaggyn Boombastic, Sin with Sebastianin Shut up and sleep with me, Nordmanin Vandraren, Bon Jovin This aint a love song, Edwyn Collinsin A girl like you sekä The Offspringin Self esteem. Jotain mainitakseni!

Samulin ja Sanin duetto oli Suomessa vuoden suurin hitti, maailmanlaajuisesti soitettu oli Nick Caven ja Kylie Minoguen Where the wild roses grow. Ruusuista lauloi myös Seal suurimmalla hitillään Kiss from a Rose, joka kuultiin Batman Foreverin soundtrackilla.



Emma-palkinnot:

Naissolisti: Katri Helena
Miessolisti: Tommi Läntinen
Miessolistitulokas: Aki Sirkesalo
Vuoden yhtye: Leevi and the Leavings
Yhtyetulokas: Aikakone
Vuoden albumi: Mielenrauhaa (Aki Sirkesalo)
Vuoden sävellys: Tuhat yötä (Samuli Edelman & Sani)



Minä olin juuri oppinut lukemaan, aloin harjoitella kaunokirjoitusta ja parhaat leikit taisivat syntyä barbeilla ja legoilla. Joululahjaksi pukki toi ainakin Alias-pelin ja siskolle Baby bornin.



Millainen oli sinun vuotesi 1995?

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Heinäkuun 1998 televisio-ohjelmia

"Have you ever, ever felt like this?"

Kesät eivät ole otollisinta televisioaikaa, kun ihmiset lämmittävät saunaa mökeillään, pyöräilevät uimarannoille, menevät kesäsiirtolaan, leireille, Linnanmäelle ja mummolaan. Jännästi etenkin kesäaamujen lastenohjelmat päätyvät kuitenkin kollektiiviseen muistiimme. Ja ehkä joku muukin ohjelma!

Kesällä 1998 televisio tarjosi monenlaista ohjelmaa. Edeltävänä vuonna Nelonen oli aloittanut toimintansa, joten valinnanvaraa oli entistä enemmän.

Kesällä 1998 täytin itse 11 vuotta ja muistan ohjelmista monetkin. Kesäaamujen ilonamme olivat erityisesti TV1:n ohjelmat, jotka heinäkuun alussa tarkoittivat Ipanoita sekä Majakan väkeä. Summeri muuten aloitti lähetyksensä vasta kesällä 1999, mutta jo tuota ennen tv:ssa nähtiin erilaisia aamuohjelmia. Jollen ihan väärin muista, niin ne kuitenkin herättivät koululaisia loma-aamuina lähinnä kesäkuisin, joten näin heinäkuun alussa niitä ei enää televisiossa nähty.


Maanantailta 7.7.1998 löysin varmasti paljon katsottavaa, ja löytäisin sitä kyllä edelleenkin. Muistan itse asiassa edelleen, miten kesällä MTV3:lla näytettiin Tarzan-elokuvia. Tai siis minun muistoissani niitä näytettiin aina kesäisin, mutta todellisuudessa ehkä vain kesällä 1998? Kulttuurihistoriallista menoa oli luvassa myös Charlien enkelien muodossa alkuillalla.

TV2:lta olisi tullut Aasi vai apina -lastenohjelma (klo 17.00), ehkä katsoinkin sen. Muumilaakson tarinoita pyöri televiossa myös kesällä 1998, kuten se on luupilla tullut jo pari vuosikymmentä. Lapsia luultavasti olisi myös voinut kiinnostaa MTV3:lta tullut Pikku Ponit klo 14.35, jollei siihen aikaan juuri oltu kaverilla kylässä tai rannalla uimassa.





Ja niin, onhan siellä myös ihana uusintana pyörivät Blondi tuli taloon! Tässä kohdassa sarjassa mentiin ensimmäistä uusintakierrosta. Sarja esitettiin alunperin vuosina 1994-1995, ja se uusittiin vuonna 1998. Näin monen ikäiset 90-luvun lapset pääsivät sisälle Hurmalan perheen menoon.

Mutta mikä on tuo kesäaamuna klo 9.00 tullut Jyrki? Olen törmännyt, muistaakseni heinäkuulta 1999, ohjelmatietoihin, joissa Jyrki tuli iltapäivällä kolmen maissa. Ehkä kesä 1998 oli kokeilujen aikaa, en tiedä, enkä todellakaan muista. 

Moni asia ei ole muuttunut: tänä maanantaina televisiosta olisi näemmä tullut Tom of Finland -dokumentti (TV2 klo 23.35). Taidetta ja homokulttuuria siellä, tosin juuri sopivasta vähän ennen puolta yötä. Sen olisin luultavasti kuitenkin katsonut. 



Seuraavana päivänä eli tiistaina 8.7.1998 ohjelmassa oli etupäässä samoja ohjelmia kuin maanantainakin. Ohjelmakaaviosta löytyvät jälleen muun muassa Ipanat, Majakan väki, Aasi vai apina, Tarzan-elokuva, Charlien enkelit, Blondi, Jyrki.

Kesä näyttää olleen myös Hitchcockin elokuvien aikaa, kun maanantaina TV1 näytti Topazin ja tiistaina Nelonen Psykon.



Mitä sinä mahdoit katsoa, tai mikä ohjelma kiinnostaisi nyt, puolitoista vuosikymmentä myöhemmin?