keskiviikko 24. tammikuuta 2018

Nyt spedenspelataan!



1990-luvulla televisiossa nähtiin monia kotimaisia viihdeohjelmia. Kymppitonni ja Napakymppi jatkoivat edelliseltä vuosikymmeneltä, kun taas Onnenpyörä ja Gladiaattorit alkoivat pyöriä keväällä 1993. (Vuoden 1993 merkityksestä suomalaiselle televisiolle voisinkin joskus kirjoittaa vähän pidemmin, se ei nimittäin ollut ihan mikä tahansa vuosi!) Suuri osa viihdeohjelmista nähtiin Kolmoskanavalla ja sen seuraajalla, oman kanavapaikan saaneella MTV3:lla. Ylellä oli toisaalta omat viihdyttäjänsä myös, kuten vaikkapa Talonpojan ralli, Tuttu juttu show, Thilia thalia ja monenlaiset laulu- ja tanssiohjelmat, kuten Tammerkosken sillalla ja Kesäillan valssi.

Yksi vauhdikkaimmisa kisailuista, ainakin Gladiaattorien jälkeen, oli Speden Spelit. Ohjelma oli alkanut Kolmoskanavalla jo vuonna 1988, ja se jatkui läpi ysärin. Speden Spelien ydin oli Pertti "Spede" Pasanen, joka kilpailutti osallistujia monenlaisissa jännissä lajeissa. Speden rinnalla ja ohella ohjelmassa nähtiin useampi nainen, kuten Annika Metsäketo ja Saija Hakola. Ohjelmassa oli mukana rahapelejä, joihin katsojat osallistuivat.
 


Ylläolevalla videolla Kummelit vierailevat Speden Speleissä. Varsin ysäriä.

Ohjelma oli alkanut jo vuonna 1988, kuten mainittua, mutta tunnetuimman muotonsa ohjelma sai vasta vuonna 1992. Tuolloin nimeksi vakiintui Speden Spelit (aiemmin nimillä Spede Special, Spedestroika, Speden sallitut leikit) ja Veikkaus tuli mukaan ohjelmaformaattiin. Ohjelman jaksot olivat mainoskatkoineen tunnin mittaisia. Spelailuja seurattiin suurimman osan 1990-lukua Maikkarilla torstaisin iltakahdeksasta ykdeksään, minkä jälkeen 1999-2001 kahtena puolen tunnin jaksona keskiviikkona ja torstaina klo 18.00.

Ohjelman vieraat olivat suurimmaksi osaksi paikalla nimensä, tittelinsä ja tunnettuutensa vuoksi, mutta kaikkia osaanottajia ei voi sanoa ihan julkkiksiksikaan. Speden spelit oli kuitenkin mielestäni mukana vauhdittamassa kehitystä, jossa julkkiksia nähtiin yhä enemmän televisiossa, myös poliitikkoja!

"Silmät kiinni nyt! Jalasta kiinni nyt!"



Ohjelmassa oli mukana monta ikimuistoista lajia. Muistatko, miten pingispalloa yritettiin pitää ilmassa hiustenkuivaajalla? Nopeustesti, jossa naputettiin neljää nappia sen mukaan, mihin syttyi milloinkin valo, on legendaarinen. Välillä pujoteltiin kuminauhan läpi ja hypittiin parin kanssa hyppynarulla. Usein potkittiin jalkaan kuminauhalla sidotulla jalkapallolla keiloja. 

Itse muistan elävästi myös ohjelman kaikenlaiset rahapelit ja muut arvonnat. Esimerkiksi ne muoviset häkkyrät, joissa pyöriteltiin neljää eriväristä palloa (joilla sitten arvottiin kilpailijoille "spelinumerot"), olivat jonkin kiinnostavia! Muistan tietysti myös jaksojen loppupuolelta osion, jossa joku katsoja pääsi studioon kilpailemaan rahapalkinnosta. Ai että sitä Speden kättä, joka hämmensi pelikorttia ennen sen näyttämistä pelaajalle ja katsojille!

Nykyään julkkiksekset, niin viihdejulkkikset kuin monet poliitikotkin, laittavat itseään likoon jos jonkinlaisissa viihdeohjelmissa. Vielä 1990-luvulla Speden Spelit oli kuitenkin tällä kentällä yksi harvoista. Yksi syy lienee yleinen viihteellistyminen ja tosi-tv:n nousu, mutta myös yleisempi tv-tarjonnan kasvu saattaa olla taustalla.

Spede itse menehtyi vuonna 2001, minkä jälkeen Saija Hakola veti ohjelmaa vuoteen 2002.


PS. Jäitkö miettimään tarkemmin Speden Speleissä käytettyä nopeustestiä, jota yllä käyttää Gladiaattoreistakin tuttu Mohikaani? Onneksi asia vaivasi jo 90-luvulla, ja joku lukija lähestyi Helsingin Sanomien Kysy Kirsiltä -palstalla Kirstiä aihetta koskevalla kysymyksellä.

Onko Speden Spelit -ohjelmassa käytettävä nopeustestikone nopeampi kuin samanlaiset koneet esimerkiksi Helsingin Rautatieasemalla ja Linnanmäellä? Nimim. Aivojättiläinen , Helsinki 
- Jo vain on. Eihän telkkarissa ole varaa tärvätä kallista ohjelma-aikaa verkkaiseen tunnusteluun samalla tavalla kuin joutopelailussa rautatieasemilla. Speden Spelien masiina lähtee liikkeelle rivakasti. Valot vilkkuvat studiomasiinassa heti alussa samaan tahtiin kuin normaalipelissä noin viidenkymmenen pisteen jälkeen.
Peli nopeutuu alun jälkeen suurin piirtein samalla tavalla kuin yleisöpelitkin.
Speden Speleissä käytettävät nopeustestikoneet ovat muuten suomalaista tekoa. Jos olet kovin innokas saamaan yhtä rivakan masiinan kuin Speden Speleissä tiettyyn pelipaikkaan, niin asian pitäisi olla järjestettävissä. Soita koneita valmistavaan Coinline Oy:hyn esimerkiksi koneen suunnittelijalle herra Korhoselle ja kerro toiveesi. Puhelinnumero on 7731611.
(Helsingin Sanomat 24.9.1995)

2 kommenttia:

  1. Televisiomaailma oli 1990-luvun alussa niin erilainen. Oli ihastuttavaa, kun tv-ohjelmat tehtiin pienessä piirissä, saman talon sisällä. Juha Kurvinen valottaa Speden Spelien tekemistä:

    https://blogbook.fi/juhakurvinen/speden-spelit/
    "Spede sanoi: ”Otatko voittorahasi 18 000 markkaa tilille vai suoraan käteen?” ”Suoraan käteen tietysti” vastasin, johon Spede: ”Selvä, seuraa minua”. Kipusimme portaat ylös Spede Yhtiöt Oy:n toimistoon, jossa sihteeri pyysi allekirjotuksen kuttiin, avasi kassakaapin ja laski setelit käteeni yksitellen."

    Itseäni on aina kiinnostanut Pöllölaakson tilat. Speden toimisto oli korkeimmalla kohtaa, ja tämän alla oli Spelien studio. Nämä näkyvät jopa yhdessä Hynttyyt yhteen -jaksossa. Toisaalta Blondi tuli taloon -kuvauksista kerrotaan seuraavaa.

    https://www.seiska.fi/Uutiset/Talta-Blondi-tuli-taloon-sarjan-lapsitahti-Saara-Widbom-nayttaa-tana-paivana-opiskeli
    – Kun emme kuvanneet, saatoin vierailla Speden työhuoneessa. Rupattelimme, vitsailimme ja välillä saatoin käydä kokeilemassa Speden spelit -vempaimia. Spedestä ja sarjan työryhmästä tuli minulle kuin toinen perhe.

    Jorma Sairanen kertoi kirjassaan Daddy Cool, että hänen mielestä television kulta-aikaa oli 2000-luku. Hän ulkoisti MTV3:n tuotantoa. Pöllölaakson hän näki karuna tehdaskompleksina. Ehkä ulkoistus oli hyväksi tai ei, mutta nyt 2018 asiat ovat huonommin. Maikkari on luopumassa ihanasta Pöllölaaksosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kiinnostavaa, kiitos linkeistäkin :)

      Juuri tuo erilaisuus - 90-luku on lähellä ja samankaltainen kuin nykypäivä MUTTA toisaalta tosi erilainen! - on se, mikä 90-luvussa viehättää.

      Poista

Kiitos kommentista, muru! :)

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.