Blogin kirjoittajasta

Tässä kerron lyhyesti omasta suhteestani 90-lukuun, koska se on kuitenkin tämän blogin kantava voima. Ja oma ikäni ja taustani tietysti vaikuttavat siihen, miten ysärin koin ja miltä se yhä edelleen näyttäytyy muistoissani.

Minä vuoden 1991-1992 aikoihin.
Pointtina on tietysti tuo upea Trip-pyramidi.


Olen syntynyt vuonna 1987, joten 90-luvulla oli 2-12-vuotias. Vartuin pienessä, parinkymmenentuhannen asukkaan kaupungissa Lounais-Suomessa. Alle kouluikäisenä olin sekä perhepäivähoitajalla, päiväkodissa ja seurakunnan päiväkerhossa että myös äitin kanssa kotona, koska hän oli hoitovapaalla. Perheeni oli mitä tavallisin keskivertoperhe. Ala-asteen kävin hyvin pienessä kyläkoulussa. On siis aika selvää, että omat piirini olivat lopultakin hyvin pienet. Minulla oli ihania parhaita ystäviä, ja koska koulu ja oma luokka olivat niin pienet, niin voi olettaa yksittäisten ihmisten vaikuttaneen minuun hyvinkin paljon.

Millenniumin aikaan, siis vuonna 2000, siirryin isompaa kouluun yläasteelle, mutta sehän ei enää kuulu tähän aikaan :)

Usein tietysti puhutaan 90-luvun alun lamasta, ja ehkä se vaikutti minuunkin. Olin kuitenkin sen aikaan vielä niin kovin pieni, että tuskin ainakaan ymmärsin jääväni mistään paitsi jos edes jäin. Sinäänsä mitään mielikuvaa 90-luvun alusta tässä mielessä minulla ei ole. Pukeuduin joka tapauksessa trikoihin ja t-paitoihin, kaikenlainen muotitietoisuus oli vielä pitkälti edessäpäin. Äiti ompeli minulle ja siskolleni vaatteita. Hienoja ja hupaisia. Lelut olivat uusia ja vanhoja, enkä muista sillä olleen sinänsä mitään merkitystä. Vaikka kyllä niitä lelukuvastoja ja barbinvaatekatalogeja tuli luettua kannesta kanteen ja sivut irti.

Siskon kanssa leikimme kaikkea mahdollista niin sisällä kuin ulkonakin, leikkikenttänä oli paitsi piha, myös kokonainen metsä, johon rakennettiin majoja ja jossa laskettiin pulkalla. Koulun juhlat pidettiin luokkahuoneen kokoisessa "jumppasalissa" ja luokkakuvassa oli aina koko koulu.

Suomen jääkiekon maailmanmestaruudesta vuodelta 1995 muistan lähinnä yläluokkalaisten laulaneen "Suomi on uusi maailmanmestari, hei maailmanmestari", itse tuskin tajusin koko asiaa. Mutta hapsiaisleikkien isä-hapsiainen luki aina lehdestä, että Estonia on uponnut.

1990-luvun loppupuolella minulle tuli ensin Koululainen ja pian sen jälkeen Suosikki-lehti. Ne lehdet luettiin aina kannesta kanteen, ja aivan varmasti lehdet vaikuttivat minuun muun muassa sen suhteen, mistä pidin ja mikä oli minusta hienoa ja tavoiteltavaa. Kuuntelin Radio Mafiaa ja katsoin Jyrkiä. Olin nuori, enkä ehkä ymmärtänyt kaikesta kaikkea, mutta luultavasti tiesin silti hyvin, mikä musiikki milloinkin oli muodikasta. Leikkasin lehdistä juttuja ja kuvia ja liimasin niitä omiin leikevihkoihin.

Siskoni on minua kolme vuotta nuorempi, mikä varmasti vaikuttaa vuosikymmenkokemukseeni. Jos minulla olisi ollut vanhempia sisaruksia, olisin varmasti imenyt heiltä paljon vaikutteita. Mutta minulla ei koskaan ollut isoveljeä tai -siskoa, joka olisi kuunnellut Bon Jovia 1990-luvun alussa tai Metallicaa, Scorpionsia tai New Kids on the Blockia. Ei, minä olin meillä se, joka löysi kavereidensa kanssa musiikkia, joka juuri sillä hetkellä radiossa soi. Ja koska minä olin (ja olen) esikoinen, saatoinpa elämässäni leikkiäkin kauemmin kuin mitä olisi tapahtunut, jos olisinkin ollut perheen nuorin.

Useimmat 90-luvun loppupuolen muodit ja vuosikymmenen alun lelutrendit varmasti vaikuttivat minuun kovasti, mutta luultavasti hiukan myöhässä. Olettaisin erilaisten trendien rantautuneen kotikaupunkiini ja erityisesti omalle ala-asteelleni hiukan muuta maailmaa jäljessä. Eikä sillä ollut yhtään mitään väliä. Maailma kuitenkin kehittyi ja pienentyi jatkuvasti: joskus viitoskuutosluokan aikoihin kaikki luokkalaisemme saivat omat sähköpostit iobox.comiin ja vihdoin vuonna 2000 sain ensimmäisen kännykkäni. Ensimmäisen oman rock-henkisen cd-levyni ostin keväällä 2000, se oli Apulannan Plastik. Vhs:t raksuivat silti edelleen videoissa.

Enkä minä niistä ajoista mitään muuttaisi.


***


Nykyisin olen mitä kiinnostunein historiasta, menneestä ja kavereiden kanssa nostalgisointi on mahtavaa. Perustin tämän blogin osin siksi, etten löytänyt netistä hyvää suomenkielistä ja Suomeen sijoittuvaa 1990-lukua käsittelevää blogia. Osin ihan vain siksi, että saisin itse tonkia arkistoja ja löytää jotain, mille huudahtaa "Ai niin Tämä! Olin ihan unohtanut!" Eivät kaikki asiat, joista kirjoitan, ole universaaleja, mutta sekoitus omia muistoja ja yleisempiä ilmiöitä saattaa ehkä saada teidät lukijatkin muistelemaan menneitä. Tosi mukavaa, jos viitsit kertoa omista muistoistasi kommenteissa :)

Teen blogia rakkaana harrastuksena ja ajanvietteenä, palkkionani ovat kaikki ihanat kommentit :) Yritän aina etsiä luotettavaa tietoa ja tarkistaa faktat ennen kuin väitän jotakin, mutta jos huomaat ilmiselviä virheitä, kerrothan siitä niin korjataan asiat ja fiktiot.

Kommentit

  1. Tämän päivän Turun Sanomissa oli juttu tästä blogistasi ja naureskelit eurodancelle. Satuitko tietämään, että kyseinen musiikin laji on hyvin tärkeä aika monellekin ihmiselle, ja nykyajan amerikkalaisetkin popparit lainaavat sieltä. Esim. Eminemin parin vuoden takaisin biisi lainasi Haddawayta.

    Se mitä sinä pidät roskana on monen mielestä kultaakin arvokkaampaa ja totisesti laadukkaampaa kuin nykyajan musiikki.

    Pidäpä nämä eurodance kommentoinnit omana tietonasi, eiks joo!

    VastaaPoista
  2. Moi soikka80!

    Tottakai tiedän eurodancen tärkeyden, ja voin kertoa, että se on merkittävää musiikkia minullekin. Erityisesti nostalgisessa mielessä kuuntelen eurodancea edelleen ja haalin itselleni kirppiksiltä mm. monenlaisia kokoelmalevyjä. Suhtaudun kyseiseen musiikinlajiin kuitenkin myös humoristisesti, se on aikansa lapsi ja sellaisenaan nykypäivästä katsottaen hyvin mielenkiintoinenkin ilmiö.

    Se, että eurodance olisi mielestäni silkkaa roskaa ei vastaa mielipidettäni, koska minusta eurodancella on ehdottomasti oma paikkansa tässä maailmassa ja olen myös sitä mieltä, että suuri osa 90-luvun musiikista on parempaa kuin nykymusiikkia, jota en itseasiassa juurikaan sen vuoksi edes kuuntele.

    VastaaPoista
  3. Moiiii Tuuve!
    Olen tekemässä teemaviikkoa 90-luvusta blogiini tässä elokuun aikana. Selailin tämän takia paljon 90-lukuun liittyviä sivustoja ja löysin tämän sinun blogisi!

    Päähäni pälkähti siis idea, että ryhtyisitkö rakentamaan kanssani teemaviikkoa? Tarvitsisin siis apuasi aihealueissa, että esim. mitkä EHDOTTOMASTI kannattaa mainita 90-luvulta. :)

    Jos kiinnostuit, niin ottaisitko minuun yhteyttä sähköpostiini - voidaan puhua tarkemmin aiheesta:
    lik3itlov3it@gmail.com

    Terveisin, Like it. Love it!
    blogin pitäjä Mella, '93. :)

    VastaaPoista
  4. Moi!

    Ihan mieletön tää blogi! Kiitos tästä :) Itse oon vm-84 ja ihana sukeltaa nostalgian maailmaan :)

    VastaaPoista
  5. Kiitos todella paljon, Marianne! :)

    VastaaPoista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  7. Moi Katriina,
    Todella mukavaa että löysit tänne! Alun perin aloitin blogin sen vuoksi, kun en löytänyt hyvää suomenkielistä ysäriblogia. Hauskaa, että löysit Nuoruusdiskosta etsimäsi ja kiitos kehuista :) Toivottavasti jatkat lukijana!

    VastaaPoista
  8. Kiitos ihanasta blogista! Oon järjestämässä ysäribileitä, blogisi on oiva aineisto elävöittämään muistiani ja haalimaan vinkkejä.
    Mahtavaa! Jatkan lukemista ->
    T. samanikäinen :)

    VastaaPoista
  9. Voi kiitos Tuikku, ihanaa kuulla! Mukavaa, että blogista on ollut iloa. Niinikään kiva, jos eksyt tänne vastaisuudessakin. Kiitos! :)

    Itsekin olen järjestämässä talven aikana ysäribileet, ehkä jaan täällä muutaman kuvan niistä jälkeenpäin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista, muru! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pikaopas: 90-luvun teemabileet

Ysäri-tietovisa

Lelukirja, aika varma joulun merkki

90-luvun korut: papukaijat, tarrakorvikset ja kaulapannat

Kaupan kylmähyllyllä - Valion 1990-luvun tuotteita

Omo-info, kuinka voin auttaa?

90-luvun muistoja haussa!

1990-luvun Pikku Kakkonen